keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Rakkautta? Valitan mutta teille ei myydä!

Mies kävelee kauppaan. Sisällä hän kuljeskelee ympäri kauppaa näyttäen hakevan jotain. Pyörittyään jonkin aikaa, myyjä tulee paikalle ja kysyy:

- Anteeksi, etsittekö te jotain erityistä?

Mies vastaa:

- Kyllä itse asiassa! Sattuisiko teiltä löytymään rakkautta?

- Kyllähän meillä löytyy. Millaistakohan rakkautta olitte etsimässä? Meiltä löytyy äidin rakkautta, lemmikkirakkautta, kaverirakkautta... Sisarusrakkaus on alennuksessa.

- Ei, ei! Minä tahtoisin sitä oikeaa rakkautta... Sitä tunnetta kun saa käpertyä oman rakkaan syliin, saa halata häntä, suudella häntä ja... No kyllä te tiedätte!

- Aah, sitä... No se sattuu olemaan tällä hetkellä tuolla tiskin alla sillä uusi lähetys saapui juuri. Seuratkaa minua.

- Paljon kiitoksia.

Mies lähtee seuraamaan myyjää. Hänen mielensä on jo noussut pilviin siitä onnentunteesta, mitä tämä uutinen hänessä herätti. Ajatella, pian hän saisi kokea tuon ihanan tunteen, jota hän on metsästänyt jo kauan, tähän asti tuloksetta. Mutta nyt se olisi ohi.

Tiskin luona myyjä nostaa tuotteen tiskin alta ja asettaa sen tiskille.

- Tässä tätä olisi: hellää ja lämpöistä rakkautta yksinäisiin iltoihin. Lisävarusteina on mm. romanttisen kynttiläillan tunnelma ja uskollisuussuoja.

- Kyllä... Tämä on täydellistä! Tämän minä otan! Hinnalla ei ole väliä!

- Selvä.... Hetkinen!

Myyjä hätkähtää ja kääntää katseensa kuvaan viereisellä seinällä. Siinä on Miehestä.

- Ettekös te ole tuossa kuvassa?

- Ööh... Kyllä se minä taidan olla, miten niin?

- Valitan mutta en voi myydä teille.

- Mutta miksette?

- Meitä on kielletty myymästä teille rakkautta.

- Mutta... ettekö te voisi...

- Valitan mutta en voi auttaa teitä! Ja nyt minun pitäisi pyytää teitä poistumaan kaupasta... Olkaa hyvä ja poistukaa!

Mies yrittää vielä inttää mutta lopulta kävelee apein mielin pois kaupasta. Ulkona pihalla hän pysähtyy paikalleen ja alkaa miettimään:

- Se oli jo 18. kauppa, joka sanoi nuo sanat. Eikö täällä missään myydä minulle rakkautta? Noh... eipä auta kuin jatkaa etsimistä... Jaahas, se on tänään taas jälleen minä ja elokuvat.

Mies lähtee kävelemään pois kaupan pihalta. Vielä tänäkin päivänä Mies etsii kauppaa, joka hänelle suostuisi myymään sitä tunteista suurinta...


Tämä tarina oli pelkkää fiktiota: rakkautta ei voi ostaa. Sitä ei saa vaikka olisi valmis luopumaan kaikista varoistaan.... Mutta siltikään sitä ei saa....

Miksei? Sanotaan ettei ketään ole luotu elämään ikuisesti yksin... Toivon tosiaan että se ei ole vain pelkkää p*skapuhetta.....!


lauantai 26. marraskuuta 2011

Ihminen, joka rakastaa.... = satua!

Maailma on täynnä ihania ihmisiä... Miksi aina törmäät niihin toisiin?


On olemassa paljon ihmisiä, jotka eivät ole selkärangattomia kusipäitä... On olemassa paljon ihmisiä, jotka välittävät oikeasti... On olemassa paljon ihmisiä, jotka pitävät erilaisuudesta... Kaikkia heitä on. Mikseivät he siis tule?


On ihmisiä, joille on siunattu kaikki: kaverit, rakkaus ja taidot... Heillä on tämä kaikki. Sitten kun menet kertomaan että elämäsi on perseestä, he tekevät aina näin:


1. Sääd-face
2. Valittelu
3. Vakuuttelu siitä että kaikki muuttuu paremmaksi


No minä puolestani sanon: HELPPOHAN TEIDÄN ON SE SANOA!!!!


Helppo sitä on toista yrittää ymmärtää kun itsellä on asiat niin hyvin... Ollaan siinä vaiheessa niin kaveria että!


Miksi elämä koettelee meitä? Miksi me jotkut joudumme aina hylätyiksi ja saamme kokea sen saman tuskan uudelleen? Ja miksi ne muut saavat kaiken heti....?


Sitä kyllä sanotaan että mikä ei tapa se vahvistaa... Sillä kai sitä jaksetaan eteenpäin. Tullaan ainakin vahvoiksi ihmisiksi.


... Mutta silti, ei kukaan jaksa ikuisesti treenata... Koska valmentajan pilli viheltää että nyt saat lopettaa ja mennä ansaitulle grilliaterialle... Koska?

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Teeinkö taas virheen... jonkun väärän valinnan...?

Väärä valinta


Katumus


Vitutus


Lopetus


Tällainen on virheellisen valinnan kiertokulku... Pahimmillaan se voi päätyä siihen että kaikki saa v*ttu vaikka loppua!


Valinta, minkä on tehnyt nuoruudessaan. Kaikki aina sanovat että niitä on turha katua. Tehty mikä tehty. Joo, toi on totta... On asioita, joita ei voi korjata... Mut mitä se auttaa siihen armottomaan v*tutukseen ja masennukseen, mitä siitä voi seurata?!


Valinnat ovat kuin erilaisia polkuja: toinen johtaa toisenlaiseen elämään ja toinen toisenlaiseen. Kun sitä on tehnyt valinnan ja huomannut kuinka p*skasti kaikki on mennyt, sitä alkaa miettimään että miksi en ollut järkevä ja valinnut toista polkua...


On ehkä turhaa valittaa valintojaan... minkäs ihminen omalle tyhmyydelleen mahtaa?




... mutta kaikelle on silti tarkoituksensa. Sille, että valitsee tietynn polun, on merkitys. Mutta kyllä se silti saa ottaa päähän...

maanantai 7. marraskuuta 2011

Perselämä_häN

"Jani on siis tosi söpö! Sillä on auto ja rahaa ja se pelaa lätkää! Topi on ihan outo... sil on semmonen värikäs paita ja tyhmän väriset hiukset! Se on varmaan ihan friikki!"

HÄN

Hän oli masentunut elämäänsä. Hän ei saanut koskaan huomiota. Kukaan ei noteerannut Häntä. Kun muut saivat huomiota, Hän oli kuin ilmaa. Muilla rahaa, kavereita ja suosiota, Hänellä ei. Hänellä oli joitain kavereita mutta he saivat enemmän suosiota kuin Hän. Jos Hänellä olisi ollut edes rahaa tai aktiviteetteja... mutta ei.

Hän ei kaivannut suosiota. Hän ei kaivannut kauheaa määrää kavereita. Hän ei kaivaanut hirveää määrää rahaa. Hän olisi vain halunnut pienen harrastukseensa kytkeytyneen kaveriporukan, joka olisi tukenut Häntä Hänen harrastuksissaan ja haaveissaan. Hän olisi halunnut elää ilman että hänelle koko ajan nauretaan ja ilman että hänen tyyliään arvosteltaisiin. Mutta ei. Hän ei tätä saanut. Jotkut Hänen tutuistaan saivat kaiken tämän ja vielä enemmän. Mutta Hän ei. No... Häntä ei enää ole.

Elämä antaa toisille kaiken mutta toisille ei mitään. Toisten elämä on pelkkää ruusuilla tanssimista, toiset eivät saa mitään ja ajautuvat syvään masennukseen. Lopulta he eivät kestä ja keksivät vain yhden tavan näyttää elämälle... he potkaisevat sitä perseelle ja heittävät pois...

Surullista... Mutta näin on ilmeisesti tarkoitettu. Toiset saavat surra itsensä kuoliaaksi ja toiset joutuvat pähkäilemään, miten löytää 500 000 € huippuautolleen parkkipaikan. Tällöin ei voi tehdä muuta kuin huutaa: P*#%&€%#&"ĀĀ#%#&€%#&€%#&€&*#*%**%*&*^€*#*u!

... ja loppu.